{"id":18025,"date":"2016-05-16T22:13:10","date_gmt":"2016-05-16T20:13:10","guid":{"rendered":"http:\/\/euskaljakintza.com\/gaurkohitza\/?p=18025"},"modified":"2016-05-16T22:13:10","modified_gmt":"2016-05-16T20:13:10","slug":"orkatila","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/euskaljakintza.com\/gaurkohitza\/orkatila","title":{"rendered":"orkatila"},"content":{"rendered":"<p><em><\/em>iz. Zangoaren eta oinaren <a href=\"http:\/\/www1.euskadi.net\/harluxet\/hiztegia.asp?sarrera=arteko\" target=\"Emaitza\">arteko<\/a> <a href=\"http:\/\/www1.euskadi.net\/harluxet\/hiztegia.asp?sarrera=giltzadura\" target=\"Emaitza\">giltzadura<\/a>. <em>Orkatila bihurritu.<\/em> <em>(Harluxet Hiztegi Entziklopedikoa)<\/em><\/p>\n<p><strong>Wikipedia<\/strong><\/p>\n<p><a title=\"Giza anatomia\" href=\"https:\/\/eu.wikipedia.org\/wiki\/Giza_anatomia\">Giza anatomian<\/a>, <strong>orkatila<\/strong> <a title=\"Oin\" href=\"https:\/\/eu.wikipedia.org\/wiki\/Oin\">oina<\/a> eta <a title=\"Hanka\" href=\"https:\/\/eu.wikipedia.org\/wiki\/Hanka\">hanka<\/a> lotzen diren tokian eratutako <a title=\"Artikulazio (anatomia) (sortu gabe)\" href=\"https:\/\/eu.wikipedia.org\/w\/index.php?title=Artikulazio_%28anatomia%29&amp;action=edit&amp;redlink=1\">artikulazioa<\/a> da. Hiru hezurrek osatzen dute: <a title=\"Tibia\" href=\"https:\/\/eu.wikipedia.org\/wiki\/Tibia\">Tibia<\/a>, <a title=\"Fibula (hezurra)\" href=\"https:\/\/eu.wikipedia.org\/wiki\/Fibula_%28hezurra%29\">peronea<\/a> eta <a title=\"Tortolos\" href=\"https:\/\/eu.wikipedia.org\/wiki\/Tortolos\">astragalo<\/a> edo tortolosa. Kalkaneoak eta eskafoideak, orkatilaren zati ez diren arren, lotailu garrantzitsuak bidaltzen dituzte artikulazio honetara.<\/p>\n<p>Lotailu garrantzitsuenak, artikulazioari egonkortasuna ematen diotenak baitira, honako hauek dira:<\/p>\n<ul>\n<li><strong>Deltoidear lotailua<\/strong>: Astragaloa eta kalkaneoa tibiarekin lotzen dituzte. Orkatilaren barnealdean dago.<\/li>\n<\/ul>\n<ul>\n<li><strong>Alboko lotailuak<\/strong>: Astragaloa eta kalkaneoa, peronearekin lotzen dute. Kanpoaldean dago.<\/li>\n<\/ul>\n<ul>\n<li><strong>Lotailu sindesmosikoak<\/strong>: Tibia peronearekin lotuta mantentzen dituzten lotailuak dira.<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Orotariko Euskal Hiztegia<\/strong><\/p>\n<div>\n<p><strong>orkatila<\/strong> (V, G; Lar, A\u00c3\u00b1 (V)), <strong>orgatila<\/strong> (G-azp; Lar, A\u00c3\u00b1 (V), H), <strong>orkatxila<\/strong> (V-ple), urkatila (G-goi). Ref.: A (orkatilla, orgatilla); EI 70; Iz ArO\u00c3\u00b1, UrrAnz; Etxba Eib; Elexp Berg.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em><strong>1.<\/strong><\/em> <strong>Tobillo<\/strong>. &#8220;Orkatillia trokau jata eta arrezkerok errenka nabill&#8221; Etxba Eib. v. txorkatila, orkila. Ordu bere-berean orgatillak eta o\u00c3\u00b1azpiak sendotu zitzaiozkan. Lard 482s. Orgatilletik arratsaka nerabiltzkin burdin-kateak. TAg GaGo 104. Aren mendeko sorgintto bati \/ autsi baitio orkatilla. Or Eus 336. Amasei jorraildun neskatxa, \/ egak dozan orkatilletan? Laux AB 72. Orkatillak oin-billurrez lotu. Zait Sof 77. Aren beatzen, ta orpoen, ta orkatillen, ta bernen, ta iztarren arintasuna. Erkiag Arran 37. Geldiro libraturik nire orkatilak. Arti MaldanB 192.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em><strong>2.<\/strong><\/em> &#8220;(V-ple), <strong>espuela<\/strong>&#8221; A.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em><strong>3.<\/strong><\/em> &#8220;<strong>Orkatxilla<\/strong> (V-ple), dedo peque\u00c3\u00b1o de algunos animales&#8221; A.<\/p>\n<\/div>\n<p><strong>Sinonimoak: <\/strong>iz.<\/p>\n<div>\u00c2\u00a0\u00c2\u00a0\u00c2\u00a0\u00c2\u00a0[zangoaren eta oinaren arteko giltzadura]: <a href=\"http:\/\/www.uzei.eus\/online\/sinonimoen-hiztegia-iruzkinak?w=aztal-belarri\">aztal-belarri<\/a> Ipar., <a href=\"http:\/\/www.uzei.eus\/online\/sinonimoen-hiztegia-iruzkinak?w=kabila\">kabila<\/a> Ipar., <a href=\"http:\/\/www.uzei.eus\/online\/sinonimoen-hiztegia-iruzkinak?w=axiroin\">axiroin<\/a> Ipar. g.e.<em> (UZEIren Sinonimoen Hiztegia)<\/em><\/div>\n<p><strong>Beste hizkuntza batzuetan<\/strong> (Elhuyar eta Word Reference hiztegiak):<\/p>\n<p><strong>es<\/strong> iz. (Anat.) tobillo<br \/>\n<strong>fr<\/strong> iz. cheville<br \/>\n<strong>en<\/strong> iz. ankle<br \/>\n<strong>port<\/strong> iz. tornozelo<\/p>\n<blockquote><p><em>Han, presaren presaz, <strong>orkatila<\/strong> bihurritu dut espaloian, baina hamaiketako autobusean sartzea lortu dut, azken minutuan izan bada ere.\u00c2\u00a0<\/em>[Ekialdeko mamuak, Jon Arretxe (Elkar, 2003)]<em> (Ereduzko Prosa Gaur)<\/em><\/p><\/blockquote>\n<div id=\"attachment_18031\" style=\"width: 295px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><a href=\"https:\/\/eu.wikipedia.org\/wiki\/Orkatila\"><img aria-describedby=\"caption-attachment-18031\" loading=\"lazy\" class=\"size-full wp-image-18031 \" title=\"orkatila\" src=\"http:\/\/euskaljakintza.com\/gaurkohitza\/wp-content\/uploads\/2016\/05\/orkatila.png\" alt=\"\" width=\"285\" height=\"273\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-18031\" class=\"wp-caption-text\">orkatila (Gizaki baten orkatilaren ikuspegia, Wikimedia commons)<\/p><\/div>\n<p><span class='st_twitter_vcount' st_title='orkatila' st_url='http:\/\/euskaljakintza.com\/gaurkohitza\/orkatila' displayText='share'><\/span><span class='st_plusone_vcount' st_title='orkatila' st_url='http:\/\/euskaljakintza.com\/gaurkohitza\/orkatila' displayText='share'><\/span><span class='st_facebook_vcount' st_title='orkatila' st_url='http:\/\/euskaljakintza.com\/gaurkohitza\/orkatila' displayText='share'><\/span><span class='st_email_vcount' st_title='orkatila' st_url='http:\/\/euskaljakintza.com\/gaurkohitza\/orkatila' displayText='share'><\/span><span class='st_sharethis_vcount' st_title='orkatila' st_url='http:\/\/euskaljakintza.com\/gaurkohitza\/orkatila' displayText='share'><\/span><span class='st_fblike_vcount' st_title='orkatila' st_url='http:\/\/euskaljakintza.com\/gaurkohitza\/orkatila' displayText='share'><\/span><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>iz. Zangoaren eta oinaren arteko giltzadura. Orkatila bihurritu. (Harluxet Hiztegi Entziklopedikoa) Wikipedia Giza anatomian, orkatila oina eta hanka lotzen diren tokian eratutako artikulazioa da. Hiru hezurrek osatzen dute: Tibia, peronea eta astragalo edo tortolosa. Kalkaneoak eta eskafoideak, orkatilaren zati ez diren arren, lotailu garrantzitsuak bidaltzen dituzte artikulazio honetara. Lotailu garrantzitsuenak, artikulazioari egonkortasuna ematen diotenak baitira, [&hellip;]<\/p>\n<p><span class='st_twitter_vcount' st_title='orkatila' st_url='http:\/\/euskaljakintza.com\/gaurkohitza\/orkatila' displayText='share'><\/span><span class='st_plusone_vcount' st_title='orkatila' st_url='http:\/\/euskaljakintza.com\/gaurkohitza\/orkatila' displayText='share'><\/span><span class='st_facebook_vcount' st_title='orkatila' st_url='http:\/\/euskaljakintza.com\/gaurkohitza\/orkatila' displayText='share'><\/span><span class='st_email_vcount' st_title='orkatila' st_url='http:\/\/euskaljakintza.com\/gaurkohitza\/orkatila' displayText='share'><\/span><span class='st_sharethis_vcount' st_title='orkatila' st_url='http:\/\/euskaljakintza.com\/gaurkohitza\/orkatila' displayText='share'><\/span><span class='st_fblike_vcount' st_title='orkatila' st_url='http:\/\/euskaljakintza.com\/gaurkohitza\/orkatila' displayText='share'><\/span><\/p>","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[16],"tags":[55],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/euskaljakintza.com\/gaurkohitza\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18025"}],"collection":[{"href":"http:\/\/euskaljakintza.com\/gaurkohitza\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/euskaljakintza.com\/gaurkohitza\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/euskaljakintza.com\/gaurkohitza\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/euskaljakintza.com\/gaurkohitza\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=18025"}],"version-history":[{"count":9,"href":"http:\/\/euskaljakintza.com\/gaurkohitza\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18025\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":18042,"href":"http:\/\/euskaljakintza.com\/gaurkohitza\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18025\/revisions\/18042"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/euskaljakintza.com\/gaurkohitza\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=18025"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/euskaljakintza.com\/gaurkohitza\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=18025"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/euskaljakintza.com\/gaurkohitza\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=18025"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}